Ikkunaremontti ja ilmanvaihto - Mitä jokaisen kotitalouden tulisi tietää?
, by Niila Jurvelin, 2 min reading time
Ikkunaremontti on yksi yleisimmistä päivityksistä, joita kotitaloudet tekevät parantaakseen asumismukavuutta ja energiatehokkuutta.
Historian havinaa alkuun
Koneellinen poistoilmanvaihto alkoi yleistymään 1970- ja 1980-luvun taitteessa, jolloin painovoimainen ilmavaihto sai väistyä. Koneellista ilmanvaihtoa alettiin asentamaan tohinalla, mutta ei kiinnitetty huomiota tuloilman riittävyyteen. Tuloilma hoidettiin usein ikkunan yläpuolisella venttiilillä tai tiivistekatkolla, jolloin tuloilman riittävyys oli haaste jo "suunnitteluvaiheessa". Koneellisia poistoimureita asennettiin aina 2000-luvun alkuun asti, jolloin alettiin asentamaan koneellisia tulo- ja poistoilmanvaihtoja lämmön talteenotolla eli ns. LTO-IV-koneita.
Alkusanat
Ennen vuotta 2000 rakennettuihin taloihin ikkunaremontti voi tuoda mukanaan sekä haasteita että mahdollisuuksia ilmanvaihdon kannalta. Tässä blogikirjoituksessa käymme läpi, mitä sinun tulisi ottaa huomioon ikkunaremonttia suunnitellessasi ja miten varmistat, että sisäilman laatu pysyy remontin jälkeenkin priimakunnossa.
Tiiviys lisääntyy – hyödyt ja haasteet
Modernit ikkunat on suunniteltu olemaan entistä tiiviimpiä, mikä vähentää luonnollista ilmavuotoa ja auttaa pitämään lämmön talossa. Tämä on hyvä uutinen lämmityskulujen kannalta, mutta tiiviys tuo mukanaan myös haasteita ilmanvaihdon näkökulmasta. Kun ilma ei vaihdu luonnollisesti väljien rakenteiden kautta, koneellisen ilmanvaihdon rooli korostuu entisestään.
Kosteuden hallinta – ennaltaehkäise ongelmat
Tiiviimpi rakenne voi johtaa kosteuden kertymiseen sisätiloihin, mikä puolestaan voi aiheuttaa homeongelmia ja muita sisäilmaan liittyviä terveysriskejä. On tärkeää varmistaa, että ilmanvaihto toimii tehokkaasti poistaen kosteuden ja takaamalla raikkaan tuloilman saannin.
Ilmanvaihtojärjestelmän säätäminen – asiantuntija apuun
Ikkunaremontin jälkeen on suositeltavaa varmistaa, että tuloilma tulee oikeasta paikasta huoneisiin. Paras tapa on tuoda tuloilma tuuletusluukkuun tai seinään asennettavan tuloilmaventtiilin kautta hallitusti sisälle, jolloin vältytään monilta ongelmilta. Mikäli tuloilma ei tule hallitusti asuntoon, tulee sen hallitsemattomasti rakenteiden esim. lattialaatan saumasta, rakenteiden raoista tuoden mukanaan kuituja, allergeenejä ja pahimmillaan jopa homeitiöitä. Sisäilmaoireet alkavat usein tästä.
Energiataloudellisuus – säästöjä ja mukavuutta
Vaikka tiiviimpi ikkunarakenne voi vähentää lämmön hävikkiä ja alentaa energiakustannuksia, on tärkeää pitää mielessä ilmanvaihdon tärkeä rooli sisäilman laadun ylläpitäjänä. Energiatehokkuuden parantaminen ei saa tapahtua sisäilman laadun kustannuksella.
Seuranta ja säätö – aktiivista huolenpitoa
Remontin jälkeen on viisasta seurata aktiivisesti sisäilman laatua ja kosteustasoja. Varsinkin ensimmäisten kuukausien aikana on hyvä tarkkailla, miten ilmanvaihto toimii ja tehdä tarvittaessa säätöjä. Hyvä sisäilma on merkittävä tekijä asumismukavuudessa ja terveydessä, joten sen aktiivinen ylläpito kannattaa.
Ikkunaremontti voi siis olla mainio tilaisuus parantaa niin kotisi energiatehokkuutta kuin sisäilman laatua. Tärkeintä on muistaa, että ilmanvaihdon tehtävä ei ole pelkästään ilman vaihtaminen, vaan myös sisäilman laadun varmistaminen joka päivä.
Jos olet epävarma sisäilman laadusta, ota meihin yhteyttä tai tilaa alla oleva sisäilmanlaadun mittaus.
Sinua saattaisi kiinnostaa
Lue lisää sisäilmasta
-
, by Niila Jurvelin Allergia - Mitä ne ovat ja miksi reagoimme niihin?
-
, by Niila Jurvelin WellAirFix sisäilmanlaadun mittauspalvelu tarjoaa apua sisäilmaongelmien paikallistamiseksi
-
, by Niila Jurvelin Suodatinluokat ja ilmanvaihdon tehtävä
